Värssyjä ja muistolauseita lemmikille, osa 2

Muistovärssyt ovat vapaasti käytettävissä, ja niitä voi myös tarpeen mukaan yhdistellä. Minulle on ilo, jos olen voinut kirjallisesti tuoda ilmi tunteita, joita koet. Halutessasi voit tägätä minut värssyn yhteyteen Facebookissa tai Instagramissa.

_____

Kun lasken sinut lepäämään,
jotain minustakin sinne jää.

Miten, ne ihmettelee,
kun eivät sitä nää,
millainen vaikutus sulla
olikaan mun elämään.

_____

Suljen silmät, nukahdan,
siellä sä jo odotat.
Ei tarvitse hyvästejä jättää,
siellä me vielä nähdään.

_____

Yhteys
vuosia kestänyt.
Ei se niin vain katkea.
Sinä minulle
ainut ja oikea.

_____

Miten voisin hyvästellä?
Tunnen sinut vielä täällä,
olet aivan lähellä.


_____

Kuulen sut rätinässä liekkien,
saunanpesässä
takkatulen.

Aistin sut kaatosateessa,
pisaroiden ikkunaa hakatessa.
Kostean nurmen tuoksuessa,
veden pinnan rikkoutuessa.

Haistan sut ensipakkasessa talven,
lumen narskuessa alla kenkien.

Niin hetket tavalliset,
saaneet uudet merkitykset.
Merkkiä susta,
kaikesta haen.

Tunnethan yhä
tämän rakkauden?

_____

Vaihtaako energia vain muotoaan,
jatkaako sielu jonnekin matkaa?
Missä olet, miten voit?
Tiedätkö,
miten paljon minulle annoit?

Lähditkö täältä tietäen,
tein kaiken sinua ajatellen,
menit aina edelle?

Oliko elämäsi hyvä, onnellinen?
Lähtösi kivuton, rauhallinen?

Onhan kaikki hyvin nyt?
Pyydän,
anna jokin merkki minulle.

_____

Olit kuin silmälasit,
kaikkea tarkensit,
useiden sumeiden vuosien jälkeen.

Kytkit minussa päälle intuition,
tunnistin jokaisen sinusta lähtevän fonaation.
Vieläkin havahdun askelies ääneen.

Opin, millaista on rakastaa toista ehdoitta,
kun rakkauden määrään ei riitä mikään mitta.
Taas lämpö leviää mieleen.

_____

Sait minut ymmärtämään,
miksi läheisyys on tärkeää,
miksi nukkua vierekkäin.

Nyt en viereesi voi nukahtaa,
mutta jälleen sinut peittelen,
hyvää yötä toivottaen.

_____

Vähitellen hiipui
silmistäs loisto.
Toivonikin taipui
- yhteinen vaisto.
Annoin ikiuneen sun vaipua.
Nyt olet vain muisto,
sydämessäni ikuinen pisto.
Miten tällaisesta voi toipua?

_____

Yhä tunnen lämpösi kyljessä,
yhä aistin painosi aivan vieressä.

Yhä kuulen sun pyytävän ruokaa keittiössä.

Mut on aika ikiunen ja muistojen,
on aika iltasadun viimeisen.

Nuku hyvin pienoinen.

_____


Lue lisää värssyjä täältä.